 |
| #8 tuplaan sidottu Blue Charm |
Blue Charm on varmasti yksi tunnetuimmista
lohiperhoista ja siitä sidotaan maailmalla lukuisia muunnoksia.
Suomessa se on saamaperhon maineessa varsinkin ylä-Tenolla.
Askonsalmon.infosta löytyy mm. Lauri Syrjäsen versio perhosta.
Olen kuljettanut Charmia rasiassa vuosia. Perho
kuuluu siiten ”must”-kategoriaan, joita pitää aina sitoa
reissuun mukaan. En kuitenkaan ole sitä juuri uittanut jostain
syystä. Minulla on muutama ottikalu, jotka aina kiilaavat ohi, eikä
Blue Charmi ole päässyt avauskokoonpanoon.
”Karvasiipinen Blue Charm on Torvikosken
perho, jonka varma käyttöaika on silloin, kun joki ylävirtaan
katsottuna näyttää siniseltä.”
(Syrjäsen
kommentti ylläolevan linkin takana.)
Olen usein katsellut jokea ja pohtinut, että onko se nyt sinisen
aika… Viime kesänä Inarilla osui sellainen kohdalle. Joki peilasi
aivan selvästi syvän sinisenä ilta-auringossa, eikä tällä
kertaa perhovalinnassa ollut mitään epäselvää.
Olimme saapuneet Ylä-Tenon Takkatuville
lauantaina iltapäivästä helteisessä kelissä. Päivä oli kirkas
ja tuumin ettei
kalalle tarvitse heti luvan alettua rynnätä. Kävisin
kopaisemassa vaikka kotikosken illan hämärtyessä ja kelin hiukan
jäähdyttyä. Tavaroiden purkamisen jälkeen kävin joella
tarkastamassa veden lämpötilan, 17 astetta. Samalla suunnittelin
illan kalastusta ja valitsin aloituspaikaksi aivan mökkimme edessä
lipuvan päävirranreunan. Tuossa on hyvä ottaa löysät pois.
Ensimmäiselle rupeamalle on kiva valita helppo paikka, missä ei
tarvitse heittää pitkälle, niin saa homman mukavasti käyntiin.
 |
| Takkatupien kotikoski |
Mökillä tavaroita purkaessa ja vapoja
kasaillessa alkoi jo poltella niin kovin, etten malttanut odotella
aivan niin kauan, kun olin suunnitellut. Vedin kahlurit jalkaan ja
nappasin uuden switch vapani mökin seinustalta kello 23. Keli oli
edelleen lämmin ja valoisa. Aurinko pilkisti vieläkin pilviharsojen
välistä, mutta jokilaaksoa ympäröivät vaarat tekivät jo
tummempia varjoja joen ylle. Jokirantaan saapuessa istahdin kivelle
ja tuumin laittaisiko Pilikun vai millä aloittaisi. Vilkaisin
ylävirtaan ja huomasin joen loistavan sinisenä ja heti ensimmäinen
ajatus oli Blue Charm!
Koska vesi oli lämmintä, päädyin #8
kaksihaaraiseen koukkuun sidottuun versioon. Perho kiinni kellusiiman
jatkeena olevaan perukkeeseen ja pystyin kerrankin tyytyväisenä
toteamaan, että
nyt on kiistatta oikea perho lähdössä pyyntiin. Kävelin hiukan
ylöspäin valitsemastani aloituskohdasta, koska haluan aina saada
heiton toimimaan ennen kuin tulen mielestäni ottipaikalle. Varsinkin
reissun ensimmäiset heitot on usein sellaisia roiskaisuja, että
kala saattaa saada perhon sijasta näkökenttään koko ampumapään
komeassa mytyssä.
Tällä kertaa heitto tuntui hyvältä ja etenin
melko nopeasti sen paikan yläpuolelle, jossa itse lohikalan
suomuissa köllöttäisin. Pidensin parilla heitolla hiukan siimaa,
jotta saan swingin pyyhkäisemään päävirran reunasta reunaan. No
niin, nyt alkaa. Ensimmäinen oikea kalastusheitto tipahti veteen,
siima nappasi charmin vedolle ja roiskis! Kala kiinni!
 |
| Ottipaikka kuvan keskellä päävirran reunassa |
Kala oli 63cm kirkas titti. Ei järin suuri, mutta
hieno reissun avaus. Istuskelin kivellä kalan teilaamisen jälkeen
ja tuumin, että kyllä nyt osui kaikki kohdalleen, juuri kuten
pitikin. Uitin Blue charmia ensimmäistä kertaa sille sopivassa
kelissä ja heti osui kala. Charmi hoiti hommansa vaihtopenkiltä
kunnialla ja käytti saamansa peliajan heti tehokkaasti. Enää ei
tarvitse kököttää viltissä vaan kalastusaikaa tulee jatkossa
varmasti enemmän.
 |
| Ruokatitti vain minuutteja pyynnistä. Herkkua! |
Olimme matkassa kolmen sukupolven voimin ja
varsinkin molemmissa ääripäissä pidetään erittäin kovin
savukalasta, joten päätin ottaa ruokakalan. Sain pikku palat
itselleni graaviin ja loput savuun, gourmet! Täydellinen avaus
viikolle!
